Nimbin

Moikkamoi pitkästä aikaa! Päivät on hujahtanu nopeesti täällä Davidin ja Lornan luona. Meijän normaalit päivät on ollu suunnilleen semmosia, että herätään, katotaan aamu showta, autellaan vähän täällä talolla, etitään töitä, pulahdetaan välillä altaaseen ja kierrellään kaupungilla. Tänään oli kuitenki vähän erilainen päivä, ku jo monta päivää David on puhunu, kuinka se haluu viedä meijät johonkin 'lovely, little hippie villageen' mitä me ei voida ikimaailmassa missata, samalla kun se ite hakee puita istutettavaks kauempaa. Tänää se päivä sitte koitti ja me lähettiin koko konkkaronkka ajelemaan vuoren rinteillä kiemurtelevia pieniä teitä parin tunnin päähän Nimbiniin, mihin David jätti meijät hengailemaan samalla ku jatko ite Lornan kanssa matkaa pekaanipuita hakemaan. Heti ensimmäinen talo, joka me bongattiin kylään tultaessa oli kaikin sateenkaaren värein maalattu puutalo, ja siinä vaiheessa mielenkiinto alko vähän heräilemään et minkälaiseen kylään sitä meijät nyt onkaa jätetty. Joskus aikoja sitte noita pieniä kyliä rakennettiin maitoteollisuuden takia, mut teollisuus loppu ja hipit tuli tilalle. Siinä sitte jo pari metriä käveltyä selvis että se kylä on oikee pilvenpolttajien paratiisi (joka toisen vastaantulijan silmät seiso päässä ku isot lautaset), minkä tulonlähteet selvästi koostuu suurimmaks osaks pilven ja pienen krääsän myynnistä. Alkoholin juonti oli kuitenki jostain syystä koko kylässä kielletty vuoteen 2016 asti, vaik kyllä paikallisten rastapäisten spurgujen kädet silti hamus aika tiheesti paperipusseihin käärittyjä päiväkaljoja, joita ne kovasti koitti penkin alla piilotella..

Huomenna me mennää taas vähän erilaisiin tunnelmiin Warner Bros Movie Worldiin viettämää päivää teemapuistossa!